Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Tuulihattuja? Vai smurffihattuja?

 

Viinihanat! Laskin juoneeni viisi lasia viintä. Marika laski hanasta, kun kellin alla suu auki.

Lähdimme viime keskiviikkona Tallinan laivalle. Laivasta ei ollut tarkoituskaan poistua Tallinnan yöhön, vaan käydä buffetissa ja taxfreessa. Ensimmäisessä onnistuimme, jälkimmäisestä myöhästyimme. Onneksi olin hereillä vielä kello kahdeksalta ja ehdin ostaa ilonestettä. jotka tosin tyhjensin eilen ja toissapäivänä.

Menimme aloittelemaan Katajanokalle viihtyisään kreikkalaisbaariin. Tiina tuli kanssamme istumaan hetkeksi, jolloin komensimme sen laivalle mukaan. Ja sehän tuli! Suosittelemme muuten lämpimästi laivan buffettia myös vegaaneille! Siellä oli vaikka mitä! Ja viinit, jotka ehti laskea lasiin ennen kuin ravintola suljettiin, sai viedä hyttiin. Hyvää palvelua siis.


Marikan lautanen buffetissa. Se tykkää tuulihatuista, ei haitannut vaikka oli vähän lämpöisiä. Hyvin meni alas keinunnasta huolimatta.

Laiva keinui menomatkalla aivan kohtuuttomasti. Puolelta toiselle ja vaikka olisikin ollut kuivin suin, olisi pystyssä pysyminen ollut vaikeaa. Marikalle tuli niin paha olo, että sen oli pakko mennä vähäksi aikaa hytin lattialle pötköttämään.


Ei menty diskoomaan, vaan otettiin poseerauskuvia itsestämme. Näytettiin kaikissa näin hyviltä!


Seuraavana aamuna heräsin hytistä kuin rekan alle jääneenä. Se oli kamalaa. Kaikki keinui edelleen ja kaverit oli kadonneet, siivojat rynni huoneeseen kuin kärpäset paskakasan ympärillä. Ja kun hoipertelin ulos, oli kengästä korko katkennut ja itketti. Ei muuta kuin tuurilla turvatarkastukseen. Itketti vielä enemmän, ja halusin ottaa taksin, mutta Marika kamppasi matkalla ja käski ontua kenkäkauppaan. Ja niin me ostettiin mulle uudet kengät ja limua. Kotiin tullessa kaaduin sänkyyn ja nukuin loppupäivän. Marika innoissaan lähti töihin.

Seuraavana aamuna me päätettiin pitää illanistujaiset, koska teki mieli. Sinne ei sitten saapunutkaan kuin kolme vierasta, jonka jälkeen päätimme jatkaa Penan ja Maran kanssa Leppävaaraan eli Lepuskiin! Siellä on sellainen kuppila kuin Fennia, josta tulee meidän uusi kantis. Tai ei sittenkään, koska sinne maksaa kuusi euroa sisään, eli summan, jolla saa halvimman viinipullon.


Penan mielestä viimeinen lonkero smurffihattu päässä oli virhe. Onneksi meillä oli kännikuski. Astahan lopetti juomisen jossain vaiheessa, koska aamulla oli töitä. Marika sen sijaan ei, ja söikin aamuyöstä makaroonia keittiön lattialta. Maralla on poliisihattu, koska se on poliisikapteeni.


Ja sitten illan hauskimpaan pilaan! Pena ja Marika oli tanssimassa seksimuuvejaan ja houkuttelivat uhkealla ulkomuodoillaan mitä ihastuttavampi olioita ympärilleen. No, koska istuin nätisti pöydässä odottelemassa kavereita, ne toi mulle yllätyksen! Ainut mitä kuulin, ennen kuin Pena ja Mara häipyivät, oli: "Tossa se on, sen nimi on Asta ja se on sinkku." Jäbällä luki "huligaani" paidassa, suussa oli viisi hammasta ja promilleja veressä varmaan miljoona. Se höpisi ja örvelsi. Päätin, että oli aika lähteä kotiin.


Matkalla Fenniasta Marika käski mennä auki olevaan varastoon ja Astahan meni, vaikka kuskia saleen jo vitutti siinä vaiheessa.


Rasta ja toffifeet, joista Asta sai vain pahvit.


Näin Rasta ja Mara juo shotteja, pohjanmaan kautta.


Laivalla oli muuten esiintymässä lähes tyhjälle salille MARKKU ARO! Ja tässä Asta tanssimassa seksimuuvejaan uuden +40 v ystävänsä kanssa.


Ja koska Asta ei ole maalta eikä ole kuunnellut pienenä Markku Aroa ja sen jäätäviä hittejä, ei Rasta osaa kirjoittaa tämän upean artistin biisejä oikein. Marika sai hyvät naurut, mutta Aro ymmärsi heti mistä biisistä oli kyse. Ja soitti sen viimeisenä.

Sitten vielä eiliseen. Ystävällämme Patella oli juhlat linnassaan jossain Haagassa. Marika ei sinne edes viitsinyt tulla, vaan etsi parempaa seuraa joidenka kanssa illallisti Espoon sydämessä. Heräsin tänä aamuna Akatemialta ja hieman vitutti, kun päässä jyskytti. Onneksi sain kahvia ja lähdin kompuroimaan kotia kohti.

Olemme kyllä iloisia ettemme enää asu siellä. Heti kun menin siellä keittiöön aamutuimaan, siellä kökötti itkuisa lappu. "Siivotkaa jälkenne, että kaikilla olisi aamulla mukavampi olla." Katselin sitä yhtä lautasta siinä pöydällä ja yhtä siideripulloa ja vähän nauratti.

Mua vähän naurattaa mun ja Marikan munahaukkamaineet. Mä en ainakaan saa kuin vonkaamalla, ja harvemmin silloinkaan. Useimmiten vain nolaan itseni, eikä tolla Marikallakaan näytä niin kauheasti miehiä olevan, tai sitten ne on vain hyvin pieniä ja mahtuu komeroon piiloon. "Kaikki tietää mitä tapahtuu Asta, jos sun kanssa nukkuu samassa huoneessa!" Mäpäs kerron mitä tapahtuu, silloin näkee tuhannesti parempia unia! Koska olen viehättävä, iloinen, mukava ja hyvää onnea tuottava.

Niinpä meillä on edelleen hakusessa hauska, mukava, komea mies, joka osaa asentaa ton vitun eteisen lampun.

1 kommentti:

  1. mähän sanoin, et mä korvaan teidän miehet. mä osaan asentaa kattolampun. hankitte tikkaat niin meikä tulee ja laittaa ;)

    VastaaPoista