Marika? Marika! MARIKAAA!

Valitsin kirjaisintyypiksi georgian, koska sinne me voitaisiin matkustaa seuraavaksi. Olen nimittäin ihan varma, ettei me koskaan päästä mihinkään Bahamalle kookospähkinäbikineissä, vaan jäädään soittelemaan harppua ja huuliamme Suomenlahdelle. Korkeintaan suuntanamme voisi olla Viro, jos budjettimme riittänee siihenkään kallistuneiden eurohintojen vuoksi.

Mutta suunnitelmiini. Mitä jos pitäisimme bailungit, illanistujaiset, bileet tai kirjakerhon? Mihin kutsuttaisiin vain rotuvalioita, sekä Akatemian puolelta että hulvattomasta ystäväpiiristämme? omasta puolestani voin takaa, Sinulle, Marika, että minun ystäväni eivät tälläkertaa juo viiniäsi tai jätä ovia avoimeksi. Henkilökohtaisesti lupaan sinulle vahtia kallista mäkkiäsi, jotta et huudata sillä kännipäissäsi musiikkia ja olemaan kuolaamatta äitisi käsintehdyille matoille?

Miltä kuulostaisi? Hyvältä? Niin minustakin. Kauniainen jytää, Viherlaakso ja sillai, huvilat ja kauniit ihmiset.