(pääsiäis)munaa

GUNILLAT ON TÄÄLLÄ TAAS!

Marika on nyt muuttanut Lauttasaareen, sillä on siellä yksiö. Asunto on pieni ja suhde lyhytaikainen, mutta se on Marikan oma kuitenkin. Huonekalutkin ovat samat, vain Gunillaluolan aikainen Metro puuttuu.

Yksi toive Marikalla sentään on. Mikäli satut olemaan tervetullut hänen kotiinsa (lue: kääpiöt, rumat, tylsät ja köyhät, jättäkää väliin) voisit tuoda mukanasi pimennysverhot (ja toisena kuivaa omena siideriä – koko lava mieluiten) Aurinko on armoton käristäessään krapula-Marikan otsaa.

Tänään tulee täyteen kokonaista neljä päivää kun Marika on ollut helsinkiläinen. Kahdet siiderit ovat kaatuneet lattialle, joista toisesta Asta on vastuussa. Köyhälle on kova menetys ne kaatuneet limatkin L

Asta ja Marika sattuivat muistelemaan menneitä siiderin ääressä. Varsinkin miehet olivat mielessä. (Johtuikohan se siitä, että Marikan luukku tuoksui lievästi munalta, kun Asta saapui sinne? Emmekä nyt puhu pääsiäismunista.)

Eräs venäläinen aatelismies varasti kerran Marikan sydämen narikasta. Hän oli tumma ja tulinen ja jykeväleukainen. Olkoon hänen nimensä Vladim.

Asta, Marika, Vladim, F ja kolme mukaan tarttunutta tuntematonta puoliapinaa pohtivat, mistä saisivat taksin kello yö ja baarit kiinni.

Yksi apinoista, olisiko ollut itse päägorilla, yritti likistää Marikan seinää vasten ja vaihtaa sylkeä ja bakteereita. Asta tulistui kaverinsa hädän huomatessaan ja potkaisi miestä selkään.

Probleema lienee siinä, että onko henkilö oikeutettu potkaisemaan ketään selkään missään tilanteessa, vai olisiko pitänyt haastaa kaksintaisteluun?

Aikoina menneinä, kun Asta ja Marika asuivat vielä yhdessä ja Kauniaisissa, oli koululla bileet. Se oli jotakin kesän alkua ja olisiko ollut päättäjäisbileet.

Marika ja hänen kulttuurituottajakaverinsa Veera Vamppi olivat jatkoilemassa Kauniaisten rumimmassa talossa.

Asta oli kovaa vauhtia tulossa sinne missä oli vielä viinaa jäljellä.

Matka kuitenkin tyssäsi koulun pihaan. Joku oli parkkeerannut romukunnossa olevan auton puoliksi pihalle, puoliksi metsään. Auton ikkunat oli hajotettu lasimurskaksi.

Veera Vamppi luuli lasimurskaa timanteiksi ja kömpi auton avoimesta ikkunasta sisään vähemmän notkea Asta perävaununaan.

Veera Vamppi jatkoi matkaansa eteenpäin, mutta Asta sammui autoon vain herätäkseen parin tunnin kuluttua lasia hiuksissaan ja jäsenet kangistuneina. Marikan hyeenan hätähuuto saattoi kaikua pihassa vielä lievänä tinnityksenä.

Tekisi mieli pohtia vielä erästä hintelää herra Pillutohtoria, joka on Astan, Marikan ja Julian yhteinen vitsi, vaikka kuitenkin sangen todellinen ja ohut henkilö. Osaako hän nuolla pillua? Veikö joku noista kolmesta hänen neitsyytensä? HEI HYI.

Pääsiäistä Asta ja Marika ovat viettäneet lenkkeilyn mennessä. Asta osti itselleen oluen ja he lähtivät kapuamaan Lauttasaaren karuja rantakallioita. Sää oli sangen kaunis ja aurinko paistoi kirkkaana. Lokit huusivat ja meri natisi, sillä oli KEVÄT.

Asta ja Marika lenkkeilivät baariin nimeltä Amsterdam, jossa he pelasivat lautapelejä. (A voitti kaikki erät.) Asta kertoi myös Marikalle olevansa mahdollisesti raskaana.

Siinäpä Marikalle jouluyllätystä kerrakseen, kunnes Asta paljasti jälkeläisen olevan aprillijekku.

”Ja sitä paitsi, sillä se lähtee millä se on tullutkin.” Asta uhosi ja otti hiukan oluestaan.

Kolme tuntia myöhemmin Marika totesi, että aprillipäivä on vasta huomenna.

Astan ja Marikan päivä jatkui laivailun merkeissä, tosin laivalla ei ollut tilaa kahdelle merenneidolle. Ei, vaikka oltaisiin laihempia.

Niinpä heidän ystävättärensä ehdotti heille metsäseikkailua, jossain paikassa, jonka nimi on laavu.

Saas nähdä mitä siitäkin tulee, mutta viina maistuu aina parhaimmalle kun se on ilmaista.

Hyvää ja munarikasta pääsiäistä kaikille. Syökää vaan niitä munia, joista on mahdollisuus saada yllätyksenä sormuksia ja timantteja, älkää niitä, joiden yllätys on vihreää mönjää ja sukupuolitauti.

Amen.

ps. jos eksymme tänään metsään, etsintäkuuluttakaa pikkuauto.