Pullopostia Seinäjoelle!

No onkos ollut ikävä Gunilloita? Me ollaan muutettu erillemme, mutta ollaan edelleen yhteyksissä. Ja tää ei ole jäähyväiskirje, tää on paluupostia!

Mitäs meille sitten kuuluu? Marika viihtyy parhaillaan peräkylässä nimeltä Seinäjoki. Siellä on mutaiset tiet, pyöräileviä poliiseja ja jääkarhuja. Maralla on ensi lauantaina tuparit ja se tulee hakemaan mut, Penan ja Tiinan autolla. Sitten me ajataan pillurallia 4 ja puoli tuntia ja juodaan siideriä, sekä luukutetaan Stigiä. Varmasti. Pidetään pissataukoja 20 minuttin välein ja kustaan ristiin Seinäjoen hankeen. Se voi olla vähän haastavaa, koska Pena kusee seisten ja saleen pissaa mun naamaan mun huonojen juttujen takia.

Mullakin oli juuri synttärit! Juhlin kolme kertaa! Ylläoleva kuva on mun ja Merjan yhteissynttäreiltä Tenkasta, jossa oli huisin mukavaa. Laulettiin karaokea, onneksi en sentään itse, mutta Merjalla on oikein mukava ääni. Paljon oli porukkaa, meillä oli oma pöytäkin ja kaikkea ja erityiskiitokset henkilökunnalle. Hukkasin kyllä mun lompakon ja kaikki kortit meni. Se harmittaa, koska vaikka rahnaa ei ehtinyt kadota, niin siitä on hirveästi VAIVAA. Kuvan otti musta ja Merjasta otti Laura.Sain hienoja lahjojakin, esimerkiksi taskumatin ja drinkkejä.

Grani lienee entisensä, mä muutin takaisin kouluun ja tällä kertaa asun Tallilassa. Mun kämppikset on oikein mukavii ja ihanii teatterilinjalaisia. Meidän luola on oikein kotoinen ja ne on tosi ahkeria siivoamaan. Mulla on siellä hyvä ollajaa olen siitä niille kiitollinen. Graniin on saapunut myös zeniläinen syksy, kuten pienestä paskalammesta ja sorsaperheestä näkee.

Marikasta kuulen harva se päivä. Kesällä asuin Ruskeassa Suolessa ja Mara vieraili siellä aina, kun oli Helsingissä töissä. Me käytiin kerran Hesessä känni-illan jälkeen ja otettiin kuva Penalle. Pena on nimittäin nykyisin hampurilaisten ammattilainen. Muuten se on ihan normaali itsensä ja sitten me mennään taas ehkä laivalle lokakuun lopussa. Tää ei ollut muuten se kerta, kun se kummallinen mies tarttui meidän mukaan ja maksoi taksin, mulle, Maralle, Penalle ja Maijalle! Se oli ihan joku toinen kerta se. Eikä tää ollut sekään kerta, kun herättiin erillämme hotelleista.

Marika leipoi mulle yksi päivä pipareita, ne oli tosi hyvii, paitsi keskeltä ehkä vähän raakoja. Hyvä tarkoitus on kuitenkin mitä oivallisin lisämauste. Nukahdin pipari kädessä ja melkein missasin Ruotsin laivan serkun luo. Otin itseäni niskasta kiinni ja riensin Skåneen.

Tossa teille vielä Marikan piparit, jotta symmetrisyys hahmottuisi paremmin!

Marikalla on kummallinen tapa nukkua toinen sorkka suorana. Halusin et se havainnoillistaisi tilanteen ja ikuistin sen!

Me vietettiin vielä Marikan 23-vuotissynttärit mun Ruskean Suolen asunnossa, tarkemmin sanoen kesäisellä katolla. Oli oikein lämmin päivä ja harmi että naapurit oli niin epämiellyttäviä. Onneksi ne ei sentään tulleet meidän kanssa juhlimaan, se olisi ollut kaikkein kauheinta! Mukana oli vasemmalta oikealle, Julia, joka on nyt opiskelemassa kaukana Skotlannissa (tullaan ehkä pian moikkaan sua! Sopiiko? Istutaan vaan bubeissa, kun sulla on koulua ja tarkistellaan Marikan kanssa, mitä skotlantilaisilla pojilla on kilttien alla!) Tiina, Maija ja Pena. Mä taisin kuvata ja Marika hakea lisää juotavaa. (Paitsi että toi onkin Veera, eikä Julia, mutta kuitenkin!)

Sitten vielä! Mä aloitin uudessa työpaikassa, nimittäin kuntosalilla! Ei uskois vai? Pullat on saaneet jäädä ja alkomahoolikin suurimmaksi osaksi. Nyt mä vaan bodaan ja bodaan. Marikakin on alkanut harrasteleen, amerikkalaista jalkapalloa nimittäin. Marikan piti ystävällisesti ottaa musta kuva, kun aloitin jumppaamisen. Sellaisella ennen ja jälkeen mentaliteetilla. Se laittoi jonkun ohjelman superkännystään päälle (oikeesti! En näytä tolta enää!) ja lisäs mulle lihasta leukaan. Nyt siitä on kuitenkin jo kuukausi, kävin ketoosilla ja oon oikeastaan ihan hoikka nykyisin. (Jos tää on mullekin mahdollista, niin on teillekin! Kokeilkaahan!) Toivottavasti teillä on myös yhtä motivoivia kavereita.

Nyt paluupullopostia odotellessa, toivottavasti se on jossain ihanassa, kuivassa valkoviinipullossa ja ensi lauantaina nähdään!